Niin se vaan aika vierähti. Kerttu täytti vuoden lokakuun alussa ja kohta on marraskuu ja Bertta täyttää kaksi vuotta. Sain kun sainkin Bertalle marraskuun loppuun luonnetesti paikan. Jota mie olen jo alkanut jännittämään. Luntakin ollaan hieman saatu maahan, ja koirathan ovat siitä aivan innoissaan. Pyörivät maassa piehtaroivat ja ilakoivat. Vaikka ei sitä nyt niin mahottomasti vielä ole. smiley

Mitään ihmeitä ei ole koirien kanssa ennättänyt tässä tekemään. Mitä nyt metsässä käyty juoksentelemassa ja leikkimässä. Kävi meillä täällä kylässä aivan ihana nelikuinen saku tyttö. Niin oli soma ja pystyt korvat. Kerttu oli ensin vähän sitä mieltä että mitä tuo nyt meidän pihaan tulee. Mutta vähän aikaa kun olivat tutustuneet niin ei enää häirinnyt vieras koirakaan.

Niin paljon on aina ideoita ja mietteitä mitä haluaisi tehdä ja touhuta noiden kanssa. Mutta tää kuluva syksy olla jotenkin rankka. Liekko syysväsymystä, vettä satanut ja olla niin pimeää ja harmaata. Mutta jospa sitä tästä piristyisi kun on vähän lunta tullut ja on hieman valoisampaa.

Mie jo pikkuhiljaa ruvennut odottelemaan jouluakin, vaikka yleensä mie stressaan sitä ihan älyttömästi. Mut nyt aattelin et mie en mihinkään lähde jos en halua. Mutta olisihan se ihanaa jos perhe olisi yhdessä jouluna, ja etenkin siskot ja niiden lapset. Niitä tenavia on niin mukava seurata.

Kyllä täytyy miun kiitellä miten hyvä luonteisia koiria miula on. Sisko oli lapsineen kylässä ja nuorin puoltoista vuotias niin koirat oli niin kiltisti ja väistivät nuorimmaista jos hän sattui kävelämään päin. Ja koirista oli niin mukava leikkiä poikien kanssa. Ainut mistä piti Kerttua komentaa niin ettei nuole. Se on niin kova tyttö pussailemaan ja nuorimmainen oli niin otollisella korkeudella pusujen suhteen. smiley

Kuviakin on tullut otettua taas varmaan miljoona, pitäisi vain ottaa itteään niskasta kiinni että saisi laitettu ne koneelle ja tänne blogiin.

Kohta varmaan pitäisi ruveta miettimään noita tulevia näyttelyitäkin. Ei ole nyt oikein ollut aikaa lähteä niihinkään. Saas nähdä tuleeko sitä mihin sitten ilmottauduttua. Sekään kun ei valitettavasti ole ilmaista tai edes halpaakaan.

Kohta on tämäkin vuosi käsitelty. On ollut taas erityisen raskas taival erinäisistä syistä. Ehkä se elämä koittelee että jossain vaiheessa voi myös saada jotain hyvääkin vastineeksi.

Nyt taidan olla lähellä yhtä haavettani, sitä punaista tupaa ja peruna maata.. smiley Jos tämä toteutuu niin ensimmäisenä koirille tulee koiratarha. Ei niistä mitään ulkokoiria tule, mutta helpottaisi elämää kun saisi ne rauhassa jättää sinne työpäivän ajaksi. Eikä tarvitse pelätä että niillä olisi joku hätä siellä. Nyt kun meillä ollut välillä täällä vastassa kaaos kun olen kotiin tullut. Silputtu mm. vessapaperi ja kaikkea muuta mahdollista.

Olihan tuosta taas aikaa vierähtänyt kun olen viimeksi kirjoitellut tänne. Yritän saada taas ajoiksi laiteltua kuvia ja kuulumisia meistä tänne.

Hyvää talven odotusta kaikille!