Olen jo ilmoittanut itseni kasvattajanperuskurssille. Ilmoituskin sieltä tuli että minut on hyväksytty kurssille. Mielenkiinnolla odotan kurssia ja mitä kaikkea siellä oppii lisää. Vielä ei kuitenkaan ole tarkoitus itse ruveta kasvattamaan. Mutta ehkäpä joskus tulvevaisuudessa.
Lisäksi tässä on jo kuumeisesti odoteltu että pääsisin Berttaa viemään luonnetestiin. Kunhan nyt ensin täyttäis sen kaksi-vuotta niin sitten. Oon jo siitä niin innoissani ettei malttais odottaa ollenkaan. smiley

Kohtahan se Kerttu tyttökin täyttää vuoden ja pääsee viemään terveystutkimuksiin.

Jännä miten jotkut kuvittelee että JOS emällä tai isällä on c-lonkat että niin tulee myös jälkeläisillekkin, mutta eipähän se ainakaan Bertan ja Kassun kohdalla pitänyt paikkaansa. (Jalo ja Veera)

Ja sit toinen asia mikä ihmetyttää on toi luonnetesti, mikä ihmeen vouhotus ihmisillä on niistä pisteistä. Kyllä ymmärrän että ne pisteet analysoi koiran tietynlaiseksi. Mutta itselle on tärkeintä se että voin ottaa koirani kaikkialle minne ne saa viedä, ja minne ne haluan viedä. Meille voi tulla kylään ja voin mennä koirieni kanssa kylään sellaiseen paikkkaan missä on pienen pieniä lapsia. Olen onnellinen siitä että koirani ovat sosiaalisia, iloisia, luottavaisia, tottelevaisia, että tosiaan niiden kanssa voin touhuta kaikenlaista ja kulkea minne tahansa. Se on minulle tärkeintä että tulen koirieni kanssa toimeen niin arjessa kuin juhlassa! Ja että muutkin tulevat toimeen koirieni kanssa.